EU edistää unionin poliittisia päämääriä lainsäädännön lisäksi EU:n rahoitusohjelmilla. Erilaisia ohjelmia ja rahoitusvälineitä on yli 50. Niihin kuuluvat mm. tieverkkoja tukeva Verkkojen Eurooppa -väline (eli CEF) ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR).
Euroopan komission linjauksen mukaan Euroopan tulevaisuudelle ja kilpailukyvylle keskeistä on elinkeinoelämä, joka kukoistaa hyvien liikenneyhteyksien vallitessa. Tehokas infrastruktuuri on välttämätön liiketoiminnan laajenemiselle ja ratkaisee useat kuluttajien valinnat. Komissio onkin ottanut tavoitteeksi kattavan liikenneverkoston luomisen Eurooppaan niin tie-, raide-, vesi- kuin lentoliikenteessäkin. Politiikka on määritelty TEN-T-politiikassa, joka tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Liikenneyhteydet on siinä jaettu kahteen tasoon – kattavaan verkkoon ja kaikkein tärkeimpien yhteyksien muodostamaan ydinverkkoon. Vuoteen 2020 mennessä Eurooppaan tulisi olla rakennettuna yhdeksän ydinverkkokäytävää (eli tärkeimmät yhteydet). Rahoitusta on jo tähän mennessä voinut hakea useista ohjelmista. Nyt työstetään jatkosuunnitelmia, joilla määritellään työn tavoitteet vuoteen 2030.
Suomalainen joutuu yllättymään, kun alkaa tutkia liikenteestä vastaavan Euroopan komission pääosaston, DG MOVEn, verkkosivuja. Suomi nimittäin katkaistaan kehä III:n ulkopuolelta. Kehä kolmosen ulkopuolelle ei vie ainoatakaan ydinverkkokäytävää.
Jakolinja eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä on ollut jo pitkään tiedossa, mutta syntyvyyden lasku ja työikäisten poismuutto Itä-Suomesta on paljon oletettua nopeampaa. Väitettä idän ja lännen välisestä erosta tukee myös Elinkeinoelämän keskusliiton tuore Kuntaranking -tutkimus, jossa on arvioitu yritysten näkökulmasta Suomen vetovoimaisimmat alueet. Siinäkin Itä-Suomi häviää houkuttelevuudessa Länsi-Suomelle, samoin Pohjois-Suomi Etelä-Suomelle. EK:n tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet selittävät tilannetta.
Euroopan unionin tärkeimpiä tavoitteita on alueiden yhdentyminen ja lähentyminen. Kun alueet ovat paremmin sidoksissa toisiinsa ja vastaavat kehitystasolta toisiaan, niiden vakaus kasvaa tai säilyy entisellään ja alueiden täyttä potentiaalia voidaan hyödyntää. Suomen liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut asetuksen maanteiden ja rautateiden runkoverkostosta ja niiden palvelutasosta. Aiemmin mainitut ydinverkkokäytävät on puolestaan määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston Verkkojen Eurooppaa (CEF) koskevan asetuksen liitteessä. Merkittävä osa Itä- ja Pohjois-Suomea mukaanlukien Koillismaa ja Itä-Lappi on jäänyt korkeimman palvelutason ulkopuolelle Suomen asetuksessa ja kokonaan pois EU:n kartalta. Tämä vaikeuttaa EU-tuen saamista entisestään, koska Verkkojen Eurooppaa koskevassa asetuksessa on määrätty, että rahoituksessa priorisoidaan kattavaa verkkoa ja ydinverkkoa. Suomen liikennepolitiikassa ei huomioida alueiden yhdenvertaista saavutettavuutta.
Tulevalla Euroopan parlamentin kaudella useat näistä ohjelmista määritellään uudelleen. Silloin sekä Suomen hallituksen että suomalaisten europarlamentaarikkojen on syytä olla hereillä. Ydinverkkokäytäviä olisi tarkistettava erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen osalta. Nykytilanne kertoo myös siitä, ettei EU:n tarjoamia mahdollisuuksia osata hyödyntää.
Artikkeli julkaistu alunperin Kalevassa 3.3.2019.
