Millä perusteella Valviran ylijohtajan “siirtyminen sivuun tilanteen rauhoittamiseksi” on johtanut sairauslomaan? HS kirjoitti, että “Pomot pakenevat kohuja sairauslomalle” ja että EK:n ylilääkäri pitää tätä sairauslomien väärinkäyttönä (Kotimaa 23.11.).
Niin minäkin. Jo pitemmän aikaa on näyttänyt siltä, että jotkut sairauslomia kirjoittavat lääkärit eivät tiedä, mikä sairausloma on.
Lääkärijärjestöjen pitäisi ryhtyä kirkastamaan jäsenkuntansa päätöksenteon eettisyyttä, kun se näyttää osalla lääkärikuntaa olevan hakusessa.
Lääkärin päätöksenteon pitää olla niin lääketieteellisesti, juridisesti kuin eettisestikin oikeaa. Pomojen eikä lääkäreidenkään pidä hakea helpointa ratkaisua sairauslomasta.
Työterveyslääkärin pitää pystyä analysoimaan työntekijän rajoitteet suhteessa työhön ja myös se, miten rajoitteita voidaan vähentää.
Nyt on ajauduttu lisääntyvään määrään hylättyjä työkyvyttömyyseläkehakemuksia, työrajoitteisia ja työttömiä. Näitä asioita ei korjata turuilla ja toreilla vaan tekemällä työtä työpaikoilla näiden asioiden eteen.
Lakisääteinen työterveyshuolto ei toimi niin kuin sen lakisääteisesti pitäisi toimia.
Työterveyshuolto jätettiin sote-uudistuksen ulkopuolelle, kun sitä kautta työssä käyvä väestönosa saa jo perusterveydenhuollon ja osin erikoissairaanhoidon.
Ne, jotka tarvitsisivat eniten työterveyshuollon työkykyä ylläpitävää tai palauttavaa palvelua – työttömät ja työrajoitteiset –, ovat näiden palveluiden ulkopuolella. Suuri osa heistä on myös syrjäytynyt työyhteisön sosiaalisesta verkostosta. Jos tämä ei ole eriarvoistavaa, mikä sitten on?
Työterveyshuollon tulee keskittyä sen lakisääteiseen tehtävään. Toimenkuvaa pitää laajentaa työrajoitteisten työkykyä parantaviin toimiin ja jättää perusterveydenhuolto sinne mihin se kuuluu. Perusterveydenhuoltoa pitää vahvistaa yleislääketieteen erikoislääkäreillä, jotta terveyskeskusten osaaminen vahvistuu.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa